YLANEN 1/2021 – Takojankadulla kohta kuokka maassa

Uusi blogisarja YLANEN on perustettu!

Tervetuloa ensimmäiseen YLANEN blogisarjaan, jossa käydään läpi Tampereen yhdyskuntalautakunnan kokousten päätöksiä sekä taustoittavia juttuja. YLANEN on jokaiselle, jota kiinnostaa Tampereen rakennettu ympäristö, kaavat, katusuunnitelmat, kaupunkilaisten materiaalinen elämismaailma ja sen muutos, liikenne sekä yleinen urbaani meininki erityisesti kuntapolitiikan näkökulmista. Esitelläänpä heti alkuun kirjoittajat:

Kuva 1. YLANEN -kirjoittajat ovat Tampereen yhdyskuntalautakunnan varsinaisia jäseniä kaudella 2021-2025. Vasemmalla Jaakko Vuorio, oikealla Tiina Mikkonen.

Lukijalle tiedoksi, että kirjoittajat ovat Tampereen Vihreiden yhdyskuntalautakunnan jäseniä. Voit tutustua meihin tarkemmin kumpaisenkin nettisivuilla (Vuorioon täältä ja Mikkoseen täältä).

Julkaisemme YLANEN -blogisarjaa valtuustokauden 2021-2025, ja ainakin näin lähtökohtaisesti pyrimme kokoamaan lautakunnan kokouksista ja niiden välillä tapahtuvista kiinnostavista YLA:n palvelualueen tapahtumista kirjoituksia. YLANEN julkaistaan vuoroittain Vuorion ja Mikkosen nettisivuilla.

Disclaimer: YLASESSA esitetyt asiat ja pohdinnat eivät välttämättä edusta virallista Tampereen vihreän valtuustoryhmän linjaa.

Johdanto

Voit tutustua Tampereen yhdyskuntalautakunnan 14.9.2021 pidetyn kokouksen kokouspöytäkirjaan täältä.

YLA:ssa käsiteltiin 14.9.2021 liuta todella tärkeitä ja mielenkiintoisia hankkeita sekä talousarvio. Positiivista virettä näyttäisi olevan sen suhteen, että pyöräilyn ja jalankulun edellytykset paranevat pikku hiljaa sekä täydennysrakentamisen, asemakaavamuutosten ja uusien kaupunginosien ja korttelistojen myötä.

Turtolan alueen pyöräteiden yleissuunnitelmat etenevät ja Hervannan baana on vihdoin kytkeytymässä osaksi pyöräilyn pääväyliä.

Pyöräilyn ja jalankulun parantaminen etenee Turtolan alueella hyvinkin pian. Tarkemmin pyöräteille on tulossa parannuksia Hallilantiellä, Muotialassa, Nekalan Länsipäässä, ja nyt vihdoin myös Hervannan baanan Korkinmäen “lukko” on aukeamassa, ja työt jo käynnissä. Tälle alueelle on tulossa nyt selkeitä parannuksia. Muun muassa pyöräparkki on suunnitteilla Iidesjärven lintutornin läheisyyteen, mutkia suoristetaan ja laatua parannetaan kauttaaltaan.

Kuva 1. Tarkastelualueen vuoden 2017 jalankulku ja pyöräväylät. Lähde: Tampereen karttapalvelu / Turtolan liikenne- ja maankäyttötarkastelu 2017.

Keskeinen tarve on ollut, että Hervannan baana vihdoin kytkeytyisi laadukkaasti osaksi Vuohenojalta tulevaa pääreittiä, ja Muotialan läpi voisi pyöräillä turvallisesti ja selkeästi. Näin on nyt mitä luultavemmin tapahtumassa. Tulevaisuudessa tarkastelualueella Iidesjärven suunnitteilla olevalla luonnonsuojelualueella tulee olemaan iso rooli, sillä jo nyt monet pyörätiet kulkevat arvokkaiden kosteikkojen läheisyydessä, ja näiltä osin pyörätiet sekä muu liikenne tulee alueella miettiä tarkkaan. Tulevaisuudessa painopiste siirtynee kohti Kaukajärveä, jonne Nekalan väylän laatutasoa tulee nostaa tärkeällä Itä-Länsi suunnalla.

Tampereen kaikki liikenne on vähentynyt merkittävästi koronan vuoksi – mahdollisuus liikenteen kestävyyden uudelleen tarkastelulle?

Liikenteen kehitys Tampereella 2020 -raportin mukaan, liikennemäärät ovat vähentyneet merkittävästi kaikilla kulkumuodoilla, myös pyörillä. Toisaalta erityisesti Hämeenkadun valmistuminen ja (näennäisesti) erotetut pyöräkaistat ovat todellakin tuoneet pyöräilijät Hämeenkadulle. Mutta datan yleinen kuva on, että jengi on himassa ja ei liiku. On muuten mielenkiintoista seurata liikenteen automaattisista mittausasemista eli LAM-datasta, että toisin kuin jotkin poliittiset tahot antavat ymmärtää, on autojen määrät laskeneet merkittävästi kaikilla autojen pääväylillä ja kehäteillä kymmenen vuoden takaisiin lukemiin. Syy on tietenkin koronapandemia. Kun yhteiskunnan ja työelämän muutoksen on ennustettu olevan jokseenkin pysyvää mm. etätyön näkökulmasta, on tärkeää pohtia, missä määrin lasku tulee olemaan pysyvää? Esimerkiksi välillä Paasikiventie-Lielahti-Epilänharju autoliikenteen laskua vuoteen 2020 verrattuna on noin 7 prosenttia. Toisaalta kaupunkiin muuttavat uudet asukkaat näyttävät edelleen omistavan auton, ja siten autojen määrä kasvaa uusien asukkaiden myötä.

Jos mitään poliittista muutosta ei tehdä automäärien hillitsemiseksi, on ennustettu, että vuonna 2040 pelkästään kantakaupungin alueella on 30 000 autoa lisää. Jokainen, joka katsoo Tampereen karttaa, ymmärtänee, että tuollaisen automäärän saaminen nykyiselle kahden järven välissä olevalle kaistaleelle on vähintäänkin järjetön ajatus. Valitettavasti sähkömoottori ei poista maankäytön ongelmaa. Henkilöauton keskimääräinen laskennallinen pinta-ala on noin 8,4 m2, jolloin puhumme automäärästä, joka vastaa 47 jalkapallokenttää.

Sähköpotkulautojen sääntelyssä ja onnettomuustilastoinnissa parannettavaa

Tampereella selvitetään sähköpotkulautojen rajoittamista tai muita toimia, koska kaupunkilaiset, etenkin nuoret loukkaavat niillä joko itseään tai muita kadunkäyttäjiä lähinnä viikonloppuisin ja lähinnä kännissä. Tilanne on huono niin yksilöiden kuin kansanterveyden kannalta ja tälle pitää kaupungin tehdä jotain. Sähköpotkulautojen onnettomuuksien selvittämisessä ongelmana on puutteelliset tilastointitavat, ja mm. pyöräily- ja sähköpotkulautojen tilastointi menee samaan nippuun. Nähtävästi kaupungin omassa liikenteenlaskennassa on jo siirrytty erilliseen sähköpotkulautojen laskentaan ainakin Hämeenkadulla.

Onkin mielenkiintoista, että Hämeenkadun suurista pyöräilymäärien nousuista pääkadun avauduttua, noin kolmasosa pyöräliikenteestä on itse asiassa sähköpotkulautoja.

Jatkossa liikennelaskentaan, onnettomuustilastointeihin, poliisin ja pelan tilastointeihin olisikin yhä tärkeämpää luokitella tarkemmin, mikä kulkuneuvo on ollut mukana mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Sähköpyörätkin voisi olla hyvä eritellä tavanomaisista pyöristä, jotta ymmärryksemme mikromatkustamisesta ja liikenteen sähköistymisestä paranee.

Takojankadulle tulee asemakaavamuutoksen myötä uusi laadukas kortteli – “tilanpuute” on vesittämässä turvallisen ja laadukkaan pyöräilyn ja jalankulun mahdollisuudet

Kalevanrinne 8656 eli Takojankadun asemakaavan muutos pöydättiin toistaiseksi YLA:ssa, mutta se toteutunee hyvin pian pöytäämisestä huolimatta. Alue on kokonaisuudessaan loistava paikka rakentamiselle kunhan tietyt rasitteet, luonto sekä kulttuurihistorialliset seikat otetaan huomioon. Alueella on mm. vanha kaatopaikka, muinaishistoriallisia jäänteitä sekä kulttuurihistoriallisesti arvokas Kalevanrinteen puistot ja rakennetun Kalevan kokonaisuus. Kävelyn- ja pyöräilyn edellytykset luultavasti paranevat asemakaavan päivityksen myötä selvästi, mutta jättää merkittävästi parantamisen varaa. Lähtökohta on kuitenkin positiivinen – onhan alue nykyisellään lähinnä purkukunnossa olevaa peltitaloa, parkkipaikkaa sekä joutomaata. Tamperelaiset saavat asemakaavan muutoksen myötä lisää laadukasta asumista Kalevaan ja varsin mielekkäälle sijainnille.

Kuva 2. Hyväksyttvä asemakaava nro 8656 (Takojankatu/Kalevanrinne)

Asemakaavassa on suunnitteilla kaksisuuntainen pyöräily- ja kävelytie Kalevanrinteen puolelle, jonka rinteen puoleisella alueella aiotaan rakentaa 13 kpl pistekerrostaloja, joissa on myös liiketiloja. Kortteliston pihakansien alle rakennetaan autopaikat. Asukkaita on suunnitteilla tälle kaavamuutoksen alueelle noin 1360. Sammonkadun puolelle on tulossa vain kävelytie, ja Takojankadulle mitä luultavemmin tulee 30 km/h nopeusrajoitus sekä korotetut suojatiet. Keskeisin kipupiste on 2,25 metriä leveä kaksisuuntainen pyörä- ja kävelytie, jossa suunnat erotetaan katkoviivalla, ja jonka läpi kuljetaan autolla kolmesta paikasta pistekerrostaloille. Pyörätien ”droppI” Kalevantieltä Prismalle on noin 40 vertikaalimetriä, joten Kalevantieltä tullessa Takojankadulle pyöräilijöiden nopeudet tulevat siten noudattamaan hyvin pitkälti samaa, kuin autojenkin. Ilman tätä 2,25 metriä leveämpää pyörätietä, on turvallisuutta ja mukavuutta arvostavan pyöräilijän valinta siirtyä ajotielle ainakin lasketellessä Kalevantieltä. Prismalta Takojankadulle siirtyvälle on luultavasti luvassa nykyistä mukavempaa ja laadukkaampaa pyöräilyä ylämäkeen.

Kokonaisuus Takojankadulla tuo siis toisaalta parannusta nykytilaan, mutta 75 senttimetrin uupuminen jää hiertämään ja tekee kaksisuuntaisesta pyörä- ja jalankulun tiestä vaarallisen nopeudet huomioonottaen.

Pistekerrostalot ovat saamassa ainakin kaavamuutoksen taustamateriaalissa rakentamistapaohjeessa _saumattomat_ rapatut julkisivut ja tästä käytiin keskustelua, että Suomen mittakaavassa uniikissa Kalevassa tulee rakentamisen olla laadukasta ja myötäillä alueen kulttuurihistoriallisia rakennusperinteitä ja tiettyä tunnelmaa. Toivotaan, että näin tulee todella käymään, kun asemakaavamuutos hyväksyttäneen. Toki Tampereella on kipeitä muistoja havainnekuvien, kaavojen sekä reaalitodellisuuden välisistä eroista.

Kuva 3. Takojankadun kaava-alue sovitettuna ilmakuvaan. Lähde: Asemakaava nro 8656.

Lopuksi

Yhdyskuntalautakunnassa on vireillä ja tulossa liuta todella isoja ja mielipiteitä jakavia hankkeita. Mainittakoon esimerkiksi Asemakaava 8667, VII (Pyynikinrinne) ja V (Amuri), Tampereen taidemuseon ja Pyynikintorin alue, jossa on tulossa kiistanalainen täydennysrakennuskohde Heinäpuistoon. Voisi sanoa, että pidämme vähintäänkin ongelmallisena, jos Pyynikintori olisi tulevaisuudessakin vain autojen parkkipaikka, kuten on vaarassa käydä.

Jos haluat osallistua vaikuttamiseen tai sulla on mielipiteitä kaavoista, ota yhteyttä kanavien kautta, jotka löydät sivun alhaalta! Me otetaan Vihreissä mielellämme ajatuksia kaupunkilaisilta liittyen yhteisen kaupungin rakentamiseen ja sen kestävyyteen.

One thought on “YLANEN 1/2021 – Takojankadulla kohta kuokka maassa

  1. Hei!

    Heinätorin uudisrakennuksen vastustuksen todellinen motiivi on pitkälti kaupungin tarjoama ilmainen parkkipaikka muutamille nykyisille asukkaille, jotka ovat ehtineet ensimmäiseksi asumaan sinne ja omineet sitten alueen itselleen.

    On totta, että uusi rakennus tulisi puoliksi Heinätorin puistikon päälle. Mutta toinen puoli tulee nykyisen ilmaisen parkkipaikan päälle, mikä on vain ja ainoastaan järkevää läntisen kaupungin elinvoiman ja kestävän liikenteen kannalta.

    Menetetty puistikko voidaan korvata isommalla puistikolla esimerkiksi Pyynikintorin parkkikentän reunoille. Tai sitten jätetään puolet uudisrakennuksesta rakentamatta ja rakennetaan vain parkkialueen päälle jättäen nykyinen puistikko, mutta se on tietty talouden, kestävän liikenteen ja elinvoiman kannalta kehnompi ratkaisu.

    Ensi kertaa arkkitehtuuri on Heinätorin täydennystalon kohdalla havainnekuvissa oikein laadukasta. Isompi vaihtoehto noudattaa naapurikorttelissa olevan vanhan arvotalon arkkitehtuuria. Korkeatasoinen uusi täydennysrakennus huippupaikalle antaisi lisää laadukasta asuintilaa tamperelaisille.

    Jos pers’aukisten takapajulaan koitetaan saada maksukykyistä veronmaksajaa sote-kassaa kartuttamaan vaikka pk-seudulta, niin Heinätorin kaltaisia uudiskohteita ei ole varaa jättää tekemättä. Ei vauraita veronmaksajia autolähiöt kiinnosta, kun niitä löytyy Espoosta, Vantaalta ja ihan mistä vaan.

    Vastustajat eivät nyt kerro, että se uudisrakennus on tulossa parkkipaikan päälle, vaan dramatisoivat jälleen kerran “viimeisestä viherkeitaasta, joka ollaan tuhoamassa” yms. liioittelua ja päättäjien uhittelua (vrt. Eteläpuisto, jossa pelottelu, uhittelu ym. agressiivinen toiminta käänsi päättäjät tekemään päinvastoin mitä alussa ajattelivat. Hyvä osoitus siitä, että ei faktoilla ja ystävällisellä palautteella ole mitään virkaa, vaan vihaposti ja maalittaminen on tehokkaampi tapa Tampereen valtuuston suuntaan.

    Muistakaa aina, että tulevat asukkaat eivät saa koskaan ääntänsä kuuluviin päätösten alla ja valtaosa kaupunkilaisista on tällaisille päätökselle neutraaleja (tai haistelevat mikä on ilmapiiri ja vastaavat taktisesti siten, ettei kukaan raivopää vaan suutu, jos asia ei itselle ole merkittävä). Ainoastaan omalla intressilään vastustavat jaksavat pommittaa kirjoituksilla joka tuutissa, keräillä adresseja jne.

    Uusia asukkaita läntinen kantakaupunki tarvitsee jos mitä, ettei koko kaupungin elinvoima kutistu vain rautatieaseman ympärille. Se taidemuseonkin puoli on jäämässä hyvin keskinkertaiseksi nurmikentäksi, jolla ei havainnekuvien perusteella ole mitään arvokkaita ominaisuuksia, jota Plassilta eli Aleksanterintorilta eli Pyynikintorilta pitäisi odottaa.

Leave a Reply

Your email address will not be published.