Yhdyskuntalautakunta kokousti 29.8.2023, jossa käsiteltiin laajaa esityslistaa, sekä erityisesti Hakametsä Sport Campusta. Ajattelin tästä tekeillä olevasta kaavasta lausua vähän pidemminkin. Tämä on omaa pohdiskeluani tästä alueesta ja sen vaiherikkaasta suunnittelusta ja missä tämän alueen kehittämisessä oikein ollaan menossa. Ehkä tästä saa laajemminkin ajatuksen siitä, miten monitahoista joissakin kaavoissa tämä pohdinta välillä on.
Hakametsä Sport Campus on saanut osakseen laajaa kommentointia ja kansanliikettä etenkin Tarton puiston säilyttämisen puolesta. Lautakunta on ollut hyvin aktiivisesti yhteydessä paikallisiin yhdistyksiin sekä kaupunkilaisiin. Palautetta on kuunneltu tarkasti niin lautakunnan että suunnittelijoiden toimesta. Jos joskus on saatu kipakkaakin palautetta, että kaavoissa ei kaupunkilaisia kuunnella, on tässä hankkeessa kyllä asianomaisia kuunneltu, mikä on tietenkin suotavaa hankkeessa kuin hankkeessa.
Nyt lautakunnalle näytetyssä suunnittelun tilanteessa ja vaihtoehdossa näkyy selvästi, että Tartonpuisto ollaan säilyttämässä nykyisellään lähestulkoon kokonaan. Ja jos jokin kulmaus on otettu muutosalueen muille intresseille, kuten asuntotuotannolle, on tilaa puistolle otettu muualta. Lopullinen pinta-ala tulee siis olemaan osapuilleen sama kuin nykytilassa.
Kaikki on nyt siis hyvin?
Tartonpuiston täysimääräisen säilyttämisen haastavuus on siinä, että se näyttäisi vaikeuttavan laajempaa systeemitason uudistusta, kun rajallisessa tilassa ei voidakaan toteuttaa kunnianhimoisia tavoitteita vaikkapa asumisen viihtyisyyden suhteen, kenties myös luonnon monimuotoisuuden suhteen. Tarkoitan, että jos absoluuttisesti mitataan kaavan muutosalueen puiden määriä, monimuotoisuutta, mahdollisuuksia kestävälle liikenteelle, resilienssiä ilmastonmuutokseen, sekä muita ominaisuuksia, kuten luovaa tilan käyttöä ja viihtyisyyttä, onko nyt Tartonpuiston säilyttämisen myötä nämä ominaisuudet menossa selvästi parempaan suuntaan jos verrataan aiempaan suunnittelun pohjaan, jossa Tartonpuiston tilalle oltiin tuomassa muita ratkaisuja. Täydellistä vastausta en osaa tähän antaa, mutta tässä vaiheessa suunnittelua asia on kenties kiistanalainen. Esimerkiksi Tartonpuiston säilyttämisen nurja puoli on se, että nyt suunnittelussa aiemmin esitettyjä keskitettyjä pysäköintiratkaisuja ei ole tulossa. Tila on loppu. Eri ambitiot alueelle on nivottava tavalla tai toisella yhteen järkeväksi kokonaisuudeksi. Kun keskitettyjä pysäköintilaitoksia ei tule, ovat vaihtoehdot autoille käytännössä pihakannet. Tällöin alueelle ei tule enää aiemmin yhtä paljon suunniteltuja maanvaraisia kerrostaloja eli kerrostaloja, joissa on etuoven edessä muutakin kuin parkkipaikka.
“Aika kestämätön ratkaisu”
Pihakannet ovat haastavia rakenteita. Taannoisessa hesarin jutussa arkkitehdit surkuttelivat niitä Helsingin Kalasatamassa, ja niiden tarvetta tiheälle peruskorjausvälille. “Aika kestämätön ratkaisu”, arkkitehdit totesivat. Pihakannet luovat haasteita hulevesien hallinnassa, kun sadevedet eivät imeydy. Ne nostavat alueen lämpösaarekeilmiötä, viihtyisyyttä ei saada luotua samalla tavalla sekä toisaalta monimuotoisuutta ei saada luotua sillä laajuudella, jota oltiin kenties toivottu aikaisemmissa suunnitelmissa. Autoille kaavoitetaan kaupunkien parhaita paikkoja. Pihakansille ei voi oikein istuttaa mitään, ne ovat kalliita rakentaa, niitä eivät kaikki asukkaat tarvitse, ja ne vievät arvokasta maata autojen käyttöön, kun samaa tilaa voisi käyttää johonkin arvokkaampaankin. Samaan aikaan kerrostalojen koot ovat nyt Hakametsässä hieman kasvaneet, jotta kerrosneliömäärät saadaan pidettyä kohdillaan ja asuntotuotannon tavoitteet saavutettua. Nyt on myös tiedossa, että kerrostalojen koot eivät kaikkia miellytä, ja jopa asuntotuotantoa ollaan vastustamassa. Alueelle saisi rakentaa vain urheilu- ja liikuntapaikkoja, ei asuntoja. Oma näkemykseni on, että osa Tampereen jo kauan jatkunutta positiivista vetovoimaa on toimiva kaavoitus, jolla taataan, että asuntotuotanto on kestävää, monimuotoista ja viihtyisää. Tähän Hakametsä on erittäin hyvä alue sen nykytilassa lähinnä ollessa valtava parkkipaikka. Samalla on pidettävä huoli, että kasvavassa kaupungissa näinkin loistavalla sijainnilla olevassa alueessa pystytään myös tarjoamaan mielenkiintoisia asumisen, elämisen ja yrittämisen kohteita luonnon monimuotoisuutta sekä ilmastonmuutoksen meille asettamia haasteita unohtamatta.
Kaavaluonnos satuttaa kaikkia yhtä paljon – edellytykset päätöksenteolle siis melko lähellä
Nyt lautakunnalle näytetty kaavaluonnoksen pohja on sellaisessa asennossa, että kaikkia osapuolia, niin poliittisia kuin suunnittelijoita, sattunee. Joitakin enemmän, joitakin vähemmän. Tämä on politiikassa yleensä merkki siitä, että ollaan hyvin lähellä siirtymään kohti päätöksentekoa. Tartonpuiston säilyttämisen hintana on siis hieman korkeammat rakennukset ja massoittelu, sekä keskitettyjen pysäköintilaitosten poistuminen. Tämä tarkoittaa pihakansien rakentamista eli merkittävästi vähemmän viihtyisää kaupunkia. Samalla pihakannet nostanevat asuntojen hintoja, mikä ei sekään liene kenenkään etu.
Tässä voisin vielä todeta, että ei ole Tartonpuiston tai sen suojelun takana olevien kaupunkilaisten syytä, että suunnittelu on pysäköintilaitokset poistanut. Mutta samalla kun vastustetaan puistojen käyttötarkoituksen muutoksia, tai ettei muutosalueella voida korvata puistoa absoluuttisesti enemmällä puistoa, ja alueelle ei myöskään saisi kohdistaa asuntotuotantoa, asettuu tilanne vaikeaan valoon niin suunnittelijoiden että päätöksentekijöiden kannalta. Toivon, että kaupunkilaiset ymmärtävät, että kasvavassa kaupungissa asuntotuotantoa on pakko toteuttaa, jotta vetovoimaa ja -pitoa on jatkossakin, asunnot ovat kohtuuhintaisia, saavutettavia kestävillä kulkumuodoilla, vastaavat meneillä olevaan luonto- ja ilmastokriisiin sekä ovat mahdollisimman viihtyisiä. Isoissa kaavahankkeissa kun yhden kohdan muuttaa, on sillä yllättäviä vaikutuksia laajemmaltikin. Tämä on syytä itse kunkin tiedostaa. Puistoja ei lähtökohtaisesti pidä rakentamisen tieltä poistaa, mutta ottaen huomioon Tartonpuiston ominaisuudet puistona sekä mitkä vaikutukset tällä säilyttämisellä nyt on nähtävissä, en vielä osaa täysin arvioida, onko lopputulos nyt säilyttämisen myötä parempi vai heikompi kokonaisuuden kannalta.
Kaava asetettaneen näytille vuoden 2023 lopussa
Nykyistä Tartonpuistoa tuleekin jatkosuunnittelussa kehittää LUMO-näkökulmista, koska nyt puisto on melko homogeeninen koostuen lähinnä nurmikosta ja puista. Tykkään toki molemmista, mutta luonnon monimuotoisuuden tavoitteita tämä ei kaiketi vielä täytä täysin. Tässä on edelleen hyvä varmasti olla yhteydessä myös suunnitteluun ja jatkaa keskustelua. Itse olen pettynyt siihen, että nyt alueelle tulee pihakannet. Asia kun on niin, että niistä haluttaisiin tietyissä poliittisissa ryhmissä eroon kaikissa muissakin uusissa kohteissa, ja pysäköintilaitokset saavat vähintäänkin osakseen paljon kritiikkiä, ja niitä koitetaan aina kammeta kaavoista ulos. Ja nyt on sanottava, että näin on Hakametsässä onnistuttukin. Samaan aikaan käsitykseni on, että Tampereen kaupunki yrittää yleissuunnitelmatyössään saada yhä enemmän aikaan kaavoja, joissa pysäköintiratkaisut perustuvat keskitettyyn pysäköintilaitoksiin. Kun sitten keskitettyjä pysäköintilaitoksia ei saada poliittisesti aikaiseksi, ne ovat koko ajan hieman liipaisimen alla hankkeessa kuin hankkeessa, ja erityisesti tästä suunnasta näyttäisivät nauttivan sellaiset puolueet, jotka haluavat ajaa autolla tuulikaappiin tai kerrostalon rappuun.
Tartonpuiston säilyttäminen vaikuttaa sinällään positiiviselta, että keskuspuistoverkoston jatkuvuus näyttäisi paremmalta nykyisessä pohjassa. Tämä jäänee tosin vielä nähtäväksi, kun välissä on Hervannan moottoritie ja kapeimmillaan viherverkosto on joitakin katupuita. Mutta tämä lienee parempi kuin aiempi luonnos, jossa viherkäytävä olisi katkennut Kissanmaalle tältä suunnalta. Uudenkylänpuiston kohtalo ei vielä täysin auennut itselleni suunnittelupohjasta, mutta sieltäkin pysäköintilaitos lienee poistumassa.
Mutta kuten sanoin, kaikkia vaikuttaa nyt suunnittelun pohja satuttavan, joten luultavasti läpimenolle löytyy nyt selkänojaa koalitiopuolueista, ja ehkä laajemminkin. Vähintään voinee jo arvioida, että poliittiset edellytykset kaavan asettamisesta näytille on nyt olemassa jos niitä ei oikein aiemmin löytynyt. Näillä näkymin kaavaluonnos tulee loppuvuonna 2023 lautakunnalle uudestaan käsittelyyn, jonka jälkeen se asetetaan näytille.